Vegaanipäivä

Tänään 1.11. vietetään maailman vegaanipäivää. Voisin pitää tässä palopuheen kasvissyönnin puolesta, mutta sen sijaan kerron oman tarinani. Oma kasvissyöjän urani alkoi kypsässä viidentoista vuoden iässä, jolloin järkeilin, että koska en söisi koiraani, niin miksi söisin muitakaan eläimiä. Perheeni otti asian hyvin vastaan pientä nikottelua lukuunottamatta. Lautasen sisältöni lisäksi muuttui myös paikkani keittiössä. Vaikka olin aina ollut mukana laittamassa ruokaa kotona, aloin silloin kokata yhä enemmän - ja enemmän. Suhteeni ruokaan onkin muuttunut valmiiseen pöytään istuvasta ruokailijasta sen laittajaksi ja nautiskelijaksi, ja koska itse söin ruokani, halusin sen myös maistuvan hyvältä. Kasvissyönnin ansiosta kiinnostuin ruuasta myös sen laajemmassa merkityksessä ja kiitos sen, on minusta tullut myös aika hyvä kokki. Nykyään en syö enää lehmänmaitotuotteita ja muniakin vain noin kerran viikossa. Täysi vegaanius tuntuu vieraalta ajatukselta jo senkin takia, että etenkin kengissä nahka on lähes ylivoimainen materiaali. Kirppikseltä ostetut maiharit kun lyövät joka talveksi hajoamaan ostettavat tekonahkavastineensa mennen tullen. Oli jalassanne sitten millaiset popot tahansa, syökää ainakin tänään kasvista!

               

Kuva: http://kickgamedvd.blogspot.com/2009/12/kanyes-girlfriend-ms.html