Varsin mainio

 
































Maukasta luettavaa tarjoaa Teoksen kustantama Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville -kirja, jossa on ehdottomasti myös joululahjapotentiaalia. Kirjastosta jo toistamiseen lainassa oleva opus sisältää reseptien lisäksi myös ruokatietoa sopivassa suhteessa. Omiksi suosikeiksi nousevat Hip&Healthy -salaatti sekä erilaiset kasvistahnaohjeet. Kauniit ja havainnollistavat kuvat sekä mattapintainen paperi saavat kiitosta - ilman niitä ei kokkikirja ole kunnollinen.

Ravintolapäivä

Vielä ehtii mukaan maistelemaan! Ravintolapäivän tyylikkäiltä ja käteviltä sivuilta voi etsiä sopivan ruokapaikan karttoineen päivineen. Kiinnostavilta vaikuttavat muun muassa nämä, nam! Itse unohdin Ravintolapäivän näin kätevästi jo kolmatta kertaa peräjälkeen, mutta ehkä ensi kerralla...

Kuva: http://blog.visithelsinki.fi/archives/1404

Lök

Tänään sen nostin -  nimittäin viimeisen (ja totuuden nimissä myös ensimmäisen) oman maan sipulin. Iskin kesällä kaupan pussista jo itämään alkaneen sipulin maahan ja toivoin parasta. Ei tästä nyt ehkä ihan illallista saa, mutta ainakin vähän makua vaikka spydäriin.

Tunaton

Uutinen, joka lämmitti mieltä niin Metron kuin Helsingin Sanomienkin paperiversioiden sivuilta luettuna. Ehkä vuosi 2050 ei toteudukaan kuten nyt ennustetaan.

Kuva: http://genevalunch.com/blog/2010/11/11/bluefin-tuna-at-heart-of-4bn-black-market/

Keep it cool

Hesarin puuroreseptien innostamana kokeilin porkkana-appelsiini-puuroa. Lämmin appelsiini ei kuulu omiin suosikkeihini, mutta päätin antaa sille vielä yhden mahdollisuuden. Sanotaan sitten vaikka näin, että meidän välit pysyvät kyllä jatkossakin viileinä.

L niin kuin...

...lauantai ja leipomispäivä! Kaksi asiaa, jotka sopivat yhteen paremmin kuin hyvin. Tässä ohje autenttisiin karjalanpiirakoihin, jossa myös paikallisten mummojen kuningasidea kuoritaikinoiden kaulimisen välttämiseksi.

Karjalanpiirakat


Riisitäyte:
5 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1/2 dl rikottuja ohrasuurimoita
1 l kauramaitoa
3/4 tl suolaa
1 kananmuna

Kuoritaikina:
2 dl vettä
2 rkl auringonkukkaöljyä
1 tl suolaa
5 dl hienoja täysjyväruisjauhoja

Voiteluun:
50 g voita
1 dl auringonkukkaöljyä

1. Valmista ensin täyte. Lisää kiehuvaan veteen riisi ja ohra ja anna kiehua n.10 minuuttia, kunnes vesi on imeytynyt. Lisää kauramaitoa vähän kerrallaan ja keitä hiljalleen välillä sekoitellen n.45 minuuttia. Mausta valmis puuro suolalla. Jäähdytä haaleaksi ja lisää kananmuna.
2. Valmista kuoritaikina puuron kypsyessä. Sekoita veteen suola, öljy ja jauhot. Vaivaa taikina tasaiseksi.
3. Laita uuni lämpenemään 285 asteeseen.
4. Kauli taikinasta n.puolen sentin paksuinen levy ja ota siitä juomalasilla ympyröitä. Jauhota ympyrät.
5. Aja ympyrät pastakoneen läpi ensin pitkulaisiksi. Aja sitten taikinapuikulat uudestaan koneen läpi, nyt leveyssuunnassa ja vielä ohuemmiksi. (Parhaat säädöt koneeseesi löydät vain kokeilemalla.) Pinoa kuoret ja jauhota ne jälleen. Voit peittää kuoret kannella tai kulholla, etteivät ne kuivu turhaan.
6. Levitä kuorille riisipuuroa ja ummistele eli rypytä piirakat seuraavasti: käännä ensin taikinan alareuna puuron päälle ja aloita sitten rypyttäminen molemmilta reunoilta yhtä aikaa, alhaalta ylöspäin. Käytä rypyttämiseen vain molempien käsien etusormia.
8. Nosta piirakat pellille leivinpaperin päälle ja paista uunin keskitasolla n.15 minuuttia tai kunnes ne alkavat selvästi ruskettua. Hieman mustunutkaan reuna ei ole haitaksi.
9. Sulata voi ja öljy voitelua varten. Sivele piirakat pullasudilla heti uunista otettua. Laita piirakat leivinpaperin ja pullapeiton tai vaikka sanomalehden alle. Nauti kuumana ja juuri voideltuna.

Inkuton sheavoi

Edellisen kasvorasvani vedellessä viimeisiään tuli Ruohonjuuren ale-kuponki Metro-lehdessä vastaan juuri sopivasti. Olen jo hyvän aikaa vertaillut, testaillut ja kuunnellut suosituksia mahdollisesta seuraajasta, mutta kauppaan mennessä ei minulla ollut vielä hajuakaan mitä ostaa. Neitsytkookosöljyä on kehuttu moneen otteeseen aina paistorasvasta dödöksi, mutta omaan makuuni tavara oli hieman liian vetelää ja valmiiksi purkitettu sheavoi taas kauhistutti hinnallaan. Myyjän vinkistä nappasin mukaani lopulta Inkuton täytepakkaukseksi tarkoitetun, reilunkokoisen palan käsittelemätöntä shea- eli karitevoita. Leikkasin möykystä helppokäyttöisemmän palan vanhaan huulirasvapurkkiin ja lopun pistin kaappiin odottelemaan käyttöä. Voin tuoksu itsessään on hieman erikoinen, mutta iholla vain lievän pähkinäinen. Saa nähdä mitä oma rutikuiva ihoni tavarasta tykkää, mutta alku on ainakin lupaava. Kerron lisää jahka käyttöä on takana enemmän kuin vartti...

Lisää juttua Inkutosta ja sheavoista löytyy vanhan Kemikaalicocktailin puolelta ja tietysti valmistajan sivuilta.

Vegaanipäivä

Tänään 1.11. vietetään maailman vegaanipäivää. Voisin pitää tässä palopuheen kasvissyönnin puolesta, mutta sen sijaan kerron oman tarinani. Oma kasvissyöjän urani alkoi kypsässä viidentoista vuoden iässä, jolloin järkeilin, että koska en söisi koiraani, niin miksi söisin muitakaan eläimiä. Perheeni otti asian hyvin vastaan pientä nikottelua lukuunottamatta. Lautasen sisältöni lisäksi muuttui myös paikkani keittiössä. Vaikka olin aina ollut mukana laittamassa ruokaa kotona, aloin silloin kokata yhä enemmän - ja enemmän. Suhteeni ruokaan onkin muuttunut valmiiseen pöytään istuvasta ruokailijasta sen laittajaksi ja nautiskelijaksi, ja koska itse söin ruokani, halusin sen myös maistuvan hyvältä. Kasvissyönnin ansiosta kiinnostuin ruuasta myös sen laajemmassa merkityksessä ja kiitos sen, on minusta tullut myös aika hyvä kokki. Nykyään en syö enää lehmänmaitotuotteita ja muniakin vain noin kerran viikossa. Täysi vegaanius tuntuu vieraalta ajatukselta jo senkin takia, että etenkin kengissä nahka on lähes ylivoimainen materiaali. Kirppikseltä ostetut maiharit kun lyövät joka talveksi hajoamaan ostettavat tekonahkavastineensa mennen tullen. Oli jalassanne sitten millaiset popot tahansa, syökää ainakin tänään kasvista!

               

Kuva: http://kickgamedvd.blogspot.com/2009/12/kanyes-girlfriend-ms.html